Terkut Leviltä

 

Vihdoin päästiin pohjoisen tuuliin, ja  että voikin pieni ihminen karhuineen olla onnellinen!

 

Ajettiin tänne viikko sitten torstaina, matkamuistoksi otin  Oulusta 170€ arvoisen selfien, mutta mikään ei voinut lannistaa riemuani kun etelä jäi taakse. Ja kuten olin toivonutkin, ensilumi satoi Leville perjantaina. ♥

Tämän kertaisen Levin reissun agendana oli ratsastusjoogaleiri. Asiakkaat saapuivat perjantaina iltapäivällä ja viipyivät ilonamme suununtaihin. Jokaiseen päivään sisältyi joogaa, niin matolla kuin hevosen selässä, ja ratsastusta tunturimaisemissa. Lisäksi lauantaina oli pihasauna ja palju lämpimänä. Hannele taikoi meille ihania ruokia, ei tarvinnut nälkää nahdä. Itse yövyin koirien kanssa omassa kodissani, asiakkaille oli varattu leiritalo jossa he majoittuivat kahden hengen huoneissa.

 

 

Etenkin lauantain neljän tunnin vaelluksella saimme nauttia ihan mielettömästä keväisestä auringonpaisteesta. Säät suosivat muutenkin viikonlopun ajan, vasta maanantaina iski perinteisempi lokakuinen vesisade. Onneksi lumi oli sadetta sitkeämpää, ja nyt on taas aurinkoista, lumista ja sietämättömän kaunista.

Taaskaan en voinut välttyä suunnattomalta kiitollisuudelta siitä, millaista työtä saan leipäni eteen tehdä. Tiedän olevani suunnattoman etuoikeutettu.

Perjantai iltana kun kävin sattumalta samaan aikaan Levillä olleen Norjalaisen ystäväni kanssa syömässä, kiteytin elämänarvoni tähän lauseeseen

“olen mieluummin onnellinen ja köyhä, kuin tuhlaan elämäni aikuisten töissä.”

 

 

Leirin jälkeen meillä oli vielä työporukalla sunnuntaina paljuiltama, ja saimme seuraksemme upeimmat revontulet  mitä olen koskaan nähnyt. Kamera oli tietenkin kotona turvassa, mutta työkaveri nappasi puhelimella kuvan.

Viipyiltiin Levin maisemissa tällä kertaa tiistaihin saakka, jolloin käännettiin auton nokka kohti Muoniota ja Pallas- Yllästunturin kansallispuistoa. Täällä ollaan erilaisten aktiviteettien parissa sunnuntaihin saakka.

 

 

Lapissa on helppo hymyillä,

 

xx Matilda

 

Ratsastusjoogaa Ahaso-tallilla Lempäälässä 3.-4.11.

 

Tällä kertaa ratsastusta ja joogaa tarjolla etelämmässä, Lempäälän maisemissa. Alla kuvaus viikonlopusta, lämpimästi tervetuloa mukaan!

“Ratsastusjoogakurssilla joogataan lempeästi sekä perinteisesti matolla, että hevosen selässä!

Matilda Lindström on koulutukseltaan eräopas ja joogaopettaja. Hän on opiskellut kansainvälisen joogaopettajan RYT200-tutkinnon Clare Gates-Sjöblomin johdolla, ja tällä hetkellä syventää osaamistaan Seasonal Yin RYT300-koulutuksella. Joogaa hän on harrastanut kymmenisen vuotta, ja ohjannut päätoimisesti viimeiset kaksi.

Jooga edustaa Matildalle ennen kaikkea lempeyttä. Kehoa ja mieltä hellivää liikettä, ja lupaa pysähtyä. Opettajana tärkein arvo Matildalle on antaa asiakkaalle tilaa olla tunnilla juuri sellainen kun on, kenenkään ei tarvitse sopia valmiiseen muottiin.

Hevoset ovat kuuluneet Matildan elämään aivan pikkutytöstä saakka, ja viimeiset vuodet hän on ratsastanut pääasiassa islanninhevosilla. Talveksi hän lähtee ratsastusoppaaksi Lappiin.

Kurssi pidetään la ja su 10-17.30.
Kumpanakin päivänä ohjelmaan sisältyy sekä mattotunti, että joogatunti hevosen selässä. Lisäksi teemme rentoutusharjoituksia ohjaajan johdolla. Tämä viikonloppu tarjoilee todellinen rentoutumispaketin mielelle ja keholle!

Kurssilla tarjoillaan kotiruokalounas ja aamupala erikoisruokavaliot huomioiden.
Kurssille voidaan ottaa 8 osallistujaa. Kurssin hinta 190 euroa sis alv 10%. Varausmaksu 50 euroa kuittaantuu ilmoittautumisen yhteydessä ja loppu laskutetaan erikseen. Varausmaksu sisältyy kokonaishintaan.

Varausmaksua ei palauteta peruutustilanteessa, mutta voit myydä paikkasi eteenpäin.

Käy varaamassa pian paikkasi Hopotin kalenterista!
https://hopoti.com/stable/Ahasotmi

Kurssin listätietoja saat outi.aihkisalo@gmail.com tai www.ahaso.net.

Kurssi järjestetään osoitteessa Säijärventie 353, Lempäälä. Ihan Tampere-Pirkkalan lentokentän vieressä.”

 

xx Matilda

Alennuskoodi joogaretriitille Sri Lankalla

 

 

Hei sain mun ystävältä ihan mahtavan tarjouksen blogin lukijoille ♥

 

Ihana Anna-Mari järjestää joogaretriittejä Sri Lankalla, ja koodilla MATILDA saa 20% alennusta kaikista ensi kauden retriiteistä, kun varaa viimeistään 30.9.

Anna-Marin sivuilta https://annamariyoga.com/srilanka/ voit tarkistaa päivämäärät ja lukea lisää.

Suosittelen todella lämpimästi, oikein alkoi harmittaa kun en itse voi lähteä. Anna-Mari on aivan mahtava opettaja, ja Sri Lanka vasta ihana onkin. Kävin siellä pari vuotta sitten, ja saari teki ihan toden teolla vaikutuksen. Jos menisin  uudestaan, valitsisin kyllä joogaloman.

Seuraava retriitti on marraskuussa, väittäisin sen olevan aika täydellinen ajankohta olla taikasaarella joogaamassa kylmän ja pimeän Suomen sijaan.

Tässä vielä matkakuvaus suoraan Anna-Marin sivuilta, kuulostaa aika täydelliseltä.

 

JOOGAMATKAT SRI LANKALLE

Tervetuloa mukaan ikimuistoiselle matkalle Sri Lankan taikasaarelle! Joogatuntien taso on avoin, eli myös aloittelijat voivat osallistua näille matkoille.

PAKETTIHINNAT (sis.joogatunnit, majoitus, aamupalabuffet & illallinen)

MARRASKUU 2018 770€* / EARLYBIRD 700€ voimassa 30.6.2018 mennessä ilmoittautuneille
TAMMIKUU 2019 880€* / EARLYBIRD 800€ voimassa 30.9.2018 mennessä ilmoittautuneille
MAALISKUU 2019 880€* / EARLYBIRD 800€ voimassa 31.12.2018 mennessä ilmoittautuneille
VARAUSMAKSU* 200€ matkan kokonaishinnasta maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Huone varataan varausmaksun maksettua (*Varausmaksua ei palauteta).

PAKETTIHINTA SISÄLTÄÄ
– Majoittumisen korkeatasoisessa huoneessa 800 neliön villassa.
* Huomaa, että huoneet ovat hieman erilaisia ja ne varataan ilmoittautumisjärjestyksessä kun varausmaksu on maksettu. Suurin osa huoneista kahden hengen huoneita mutta talossa myös kaksi yhden hengen huonetta.
– 10 päivän retriiteissä: 14h yin, flow ja yin & yang joogaa lempeää kehonhuoltoa tennispallojen avulla
– 7 päivän matkassa: 10h yin, flow ja yin & yang joogaa sekä lempeää kehonhuoltoa tennispallojen avulla
– pranayama hengitysharjoituksia
– lyhyitä meditaatioita sekä intuitiivisen kirjoittamisen tehtäviä omaan
hyvinvointiin liittyen
– runsas aamupalabuffet & kattava sri lankalainen illallinen.
– pyyhkeet ja petivaatteet

HINTAAN EI SISÄLLY
– matkavakuutus
– lennot
– vapaavalintaiset retket

MAJOITTUMINEN VILLA VEHALLASSA:

https://www.facebook.com/villavehalla/
https://www.instagram.com/villavehalla/
ILMOITTAUTUMINEN JA KYSELYT
Ryhmäkoot pidetään pieninä ja mukaan jokaiselle joogamatkalle mahtuu vain rajattu määrä osallistujia eli varaathan paikkasi ajoissa. Voit ilmoittautua mukaan alla olevan lomakkeen kautta tai sähköpostitse anna-mari@yogobe.com Jos mieltäsi vielä askarruttaa jokin, ota yhteyttä ja vastaan mielelläni kysymyksiin.

 

 

Kuvat omalta reissultani, mikä matkakuume iskikään! Huhhuh. No mutta, oma suuntani on kohta taas pohjoiseen, ei tunnu huonolta sekään.

Ihanaa viikonloppua.

xx Matilda

 

Ratsastusjoogaa tunturissa 5-7.10.2018

 

Uutta ratsastusjoogaleiriä pukkaa, vielä kaksi paikkaa vapaana:

Jos haluat yhdistää hurmaavat islanninhevoset ja joogan, kannattaa sinun ehdottomasti tulla  Leville 5-7.10.2018. Tallin omat ihanat oppaat vievät sinut eripituisille ratsastusretkille tunturiin ja joogaopettaja Matilda johdattaa sinut joogan saloihin. Matildan sanoin jooga on lempeää, hellivää ja hoivaavaa liikettä. Pysähtymistä ja rauhoittumista ja lupaa olla oma itsensä.

Lisäksi sinulla on mahdollisuus kokeilla saunomista Lapin perinteisessä puusaunassa (peseytyminen vadeissa) ja illanviettoa kodassa.

Hintaan sisältyy majoitus, ohjelmat ja ruokailut.
Hinta 345 eur / hlö min 6 hlöä maks 10 hlöä

“Silmiä hivelevä tunturimaisema kohoaa korkeuksiinsa Lapin raikkaassa aamussa. Kaunis luonto, ruskan väriloistossa huojuvat puut ja tunturin maaginen hiljaisuus valtaavat mielen ja saavat arjen unohtumaan. On vain koskematon erämaa, omat sisimmät ajatukset ja tämä ihana hetki. Hiljaisuuden keskellä kuuluu hevosten kavioiden kopse, hengitys ja hirnahdukset, kun ne juttelevat toisilleen. Tulee tunne, että kuulun tähän laumaan, tähän luontoon. Haluaisin hetken pysähtyvän ja tämän tunteen jatkuvan” 

 

 

Aikataulu

Perjantai 5.10. 2018
klo 14 Saapuminen majapaikkaan
klo 15 2t maastovaellus Kätkätunturilla
klo 18 rentouttava iltajooga
klo 20 iltapala ja tutustumista ryhmäläisiin

Lauantai 6.10. 2018
klo 9 aamupala
klo 10-12 aamujooga ratsailla
klo 12 lounas
klo 13 3h maastoratsastus Kätkätunturilla
klo 17 päivällinen
klo 18 iltajooga
klo 19 sauna + iltapala kodassa

Sunnuntai 7.10. 2018
klo 9 aamupala
klo 10-12 aamujooga ratsailla
klo 12 lounas
klo 13-15 jooga ulkona, jonka jälkeen lähtö kotiin

Muutokset mahdollisia.

 

 

Lisätiedot ja ilmoittautumiset 

info@lapinsaaga.fi tai yksityisviestillä Lapin Saaga 

 

Nähdäänkö lokakuussa?

xx Matilda

ps. Kuvissa poseeraa Irmeli, joka on kasvattanut kesän aikana näköjään lähinnä hiuksiaan.

Ratsastusta ja joogaa Kuusamossa

 

Ihan mieletön fiilis! Viime viikonloppuna vihdoin koitti kauan odotettu ratsastusjoogaviikonloppu Wanhan Raatesalmen tilalla Kuusamossa. Viikonlopun suunnittelu sai alkunsa jo maaliskuussa, joten oli lähes epätodellinen olo kun H-hetki oli vihdoin käsillä.

Rakastan Raatesalmen miljöötä, rakastan Kuusamoa, rakastan hevosia, etenkin islanninhevosia ja rakastan joogaa. Lisäksi meitä hellittiin superhyvillä ruuilla, rantasaunalla, eikä tilan muut eläimet yhtään ainakaan vähentäneet innostustani. Ja meidän asiakkaat olivat mahtavia, iltapalapöydässä keskusteltiin kaikesta maan ja taivaan välillä ♥

Kuinka fiiliksissä on ok olla omasta työstään?

 

 

Viikonloppuun sisältyi tosiaan joogaa matolla, ja oli muuten puitteet kunnossa. Tilan vanhasta navetasta on kunnostettu juhlatila, ja nyt se muuntautui varsin tunnelmalliseksi joogasaliksi. Mattojoogan lisäksi joogasimme hevosen selässä, tätä osuutta odotin tietysti eniten, koska tämä oli pilottiohjaukseni hevosjoogan parissa. Olen kehitellyt liikkeitä ja sarjoja hyvän tovin, ja testaillut niitä itse eri hevosilla. Mutta vasta täällä pääsin ohjaamaan käytännössä. Ja sehän meni hienosti, ainakin omasta fiiliksestä ja palautteesta päätellen. Nyt on hyvä lähteä kehittämään hommaa eteenpäin.

Ratsastusjoogasta on kyseltykin jonkun verran viikonlopun jälkeen. En osaa sanoa minkä verran sitä ohjataan Suomessa tai maailmalla, netistä löytyy kyllä jonkin verran videoita aiheesta. Itse kehittelin sarjat niin, ettei tarvitse pelätä putoamista vaan liikkeet ovat hyvin turvallisia ja yksinkertaisia. Toki jokainen voi itsenäisesti tehdä ihan mitä tahansa asanoita hevosensa selässä. Oma joogani perustuu kuitenkin aina siihen, että kuka vain voi tehdä. Toki hevoselta vaaditaan rauhallisuutta, sen takia olenkin nimennyt tuotteen issikkajoogaksi. Lisää kursseja tulossa jo tänä syksynä, ilmoittelen kyllä heti kun saan tarkemoia aikatauluja. Ja Kuusamoon sovittiin kesäkuulle seuraava. ♥

 

 

Lauantaina päästiin myös kahden tunnin maastoretkelle kauniisiin  maisemiin, tallin oman oppaan vetämänä. Sain siis itse osallistua asiakkaan roolissa, ja kyllä oli ihanaa.

Koko viikonlopusta jäi niin hyvä mieli, että se on kantanut ja varmaan kantaa pitkälle.  ♥ Lämmin kiitos kaikille osallistujille ja etenkin Wanhan Raatesalmen Mirvalle ideaani tarttumisesta ja innostumisesta!

 

 

xx Matilda

ps. Blogihiljaisuus jatkunee vielä viikonlopulle, täällä mökillä kun ei saa tietokonetta ladattua ja nettikin tökkii. Ensi viikolla enemmän mm. retkipostauksia Kuusamosta. Nyt jatketaan vielä lomailua. Kuvia on kamerassa purkamatta satoja, joten odottakaapa vaan.

 

Joogaa ja Islanninhevosia Kuusamossa 24.-26.8.2018

Tervetuloa nautiskelemaan  joogasta ja Islanninhevosista Kuusamon upeisiin maisemiin elokuussa. Järjestämme yhteistyössä Wanhan Raatesalmen kanssa ratsastusjooga-viikonlopun.  Olen vieraillut tilalla ja se on kertakaikkisen upea, ihastuin ensi vierailulla ikihyviksi. Ja issikat tietenkin parhaita.  Alla olevasta linkistä pääset suoraan tapahtuman sivulle:

 

http://wanharaatesalmi.fi/fi/islanninhevoset/ratsastusjooga-viikonloppu/

 

Tässä tapahtuman kuvaus Wanhan Raatesalmen sivuilta:

Nyt sinulla on mahdollisuus tulla kehittämään itseäsi ratsastajana joogan avulla. Viikonlopun aikana teemme joogaharjoituksia sekä ratsailla, että matolla. Kaikkien harjoitusten tarkoituksena on saada ratsastaja tuntemaan kehonsa paremmin.

Matilda.jpeg

Ratsastuksessa tarvitaan hyvää tasapainoa ja keskivartalon hallintaa ja näiden kehittämiseen jooga on oiva työkalu. Joogaharjoitukset myös poistavat lihaskireyksiä ja auttavat sinua siten rentoutumaan paremmin hevosen selässä.

Ratsastusjoogatunnit pidetään pienryhmissä, mikä takaa jokaiselle henkilökohtaisemman kokemuksen ja ohjaamisen. Ratsastusjooga rakentuu sekä kehoa lämmittävien ja avaavien asana-sarjojen, että hengitysharjoituksen ja sitä kautta osittain myös keskittymisen ja mindfulnessin ympärille. Näiden tarkoituksena on herätellä ratsastajan kehoa ja aisteja herkemmiksi yhteistyölle oman kehon ja myös hevosen kanssa.

Viikonlopuksi Aittamme Juhlatila muuntuu joogastudioksi. Yin&Yang-tyyppiset iltajoogat yhdistelevät hengityksen tahdissa tehtäviä rauhallisia liikesarjoja sekä useamman minuutin mittaisia rentouttavia ja liikkuvuutta lisääviä asanoita. Harjoituksissa keskittyisin etenkin lantion, lonkkien ja yläselän alueeseen sekä keskivartalon hallintaan ja vahvistamiseen.

Viikonloppuna tehtävät harjoitukset auttavat sinua rentoutumaan ja olemaan paremmin läsnä hevosesi kanssa. Viikonlopun aikana opit harjoituksia, joita voit hyödyntää myös kotona.

Kurssin hinta on 295€/henkilö, sisältää majoituksen täysihoidolla Villa Raatteenrannassa kahden hengen huoneissa, opetuksen, kurssihevosen, aamiaisen, lounaan, päivällisen sekä saunan käytön.

Joogaohjaajana toimii Matilda Lindström ” Opiskelin Clare Gates-Sjöblomin hellässä huomassa RYT200- tutkinnon Yin-joogasta, ja syvennän osaamistani Seasonal Yin (RYT300) opintojen parissa. Lisäksi olen käynyt lyhyempiä kursseja ja workshoppeja. Jooga edustaa minulle lempeää, hellivää ja hoivaavaa liikettä, pysähtymistä ja rauhoittumista. Lupaa olla oma itsensä. Opettajana tärkein arvoni on luoda asiakkaalle turvallinen ja salliva ympäristö, joka antaa tilaa harjoituksen henkilökohtaisuudelle. Harrastuksiini kuuluvat islanninhevoset ja koirat”

Alustava aikataulu:

Perjantai 24.8.

klo: 16 Saapuminen Wanhalle Raatesalmelle
klo: 18 rentouttava iltajooga aitan juhlatilassa
klo: 20 iltatee ja tutustumista ryhmäläisiin

Lauantai 25.8.

klo: 9 aamiainen
klo: 10-12 aamujooga ratsailla
klo: 12-13 lounas
klo: 13-16 2h maastoratsastus
klo: 16 illallinen
klo: 18 iltajooga aitan juhlatilassa
klo: 19 sauna
klo: 20.30 iltatee

Sunnuntai 26.8.

klo: 9 aamiainen
klo: 10-12 aamujooga ratsailla
klo: 12-13 lounas
klo: 13-15 jooga ulkona, jonka jälkeen lähtö kotiin

VARAUKSET:
varaukset ja lisätiedot:
varaukset(at)wanharaatesalmi.fi
p. 040-1502 606/Mirva

Kurssin hinta on 295€/henkilö
(Sis. majoituksen täysihoidolla Villa Raatteenrannassa kahden hengen huoneissa, opetuksen, kurssihevosen sekä saunan käytön)

Lämpimimmin tervetuloa Kuusamoon kanssamme ♥

xx Matilda

Laitonta söpöilyä

Tämä postaus sisältää noin 58 kuvaa tuoreesta hevosen lapsesta, ja hyvin vähän asiaa. Aivan sopiva sunnuntaipostaus siis. Nautiskelen tässä itse aamupalaa ja kolmatta kuppia kahvia, kello on kuitenkin vasta 13:00. Unta on riittänyt aika paljon, edelliset viikot olivat varsin kiireistä sinkoilua, pitkiä raskaita päiviä ja paljon matkustusta ympäriinsä. Nyt huomaa, että kroppa ja mieli kaipaa lepoa. Olen tässä porukoilla majaillessa saanut taas rauhallisten aamujen rutiineistani kiinni, eli aloitan aamuni muutamalla Yin-asanalla, sitten meditoin hetken ja kun nousen teen vielä muutaman herättelevän joogasarjan. Ihan erilainen olo kropassa ja mielessä, ja harjoituksen kesto on ihan vapaasti määriteltävissä.  Vartissa saa jo ihmeitä aikaan. Mun oma kroppa on ihan jumissa tällä hetkellä a) autoilusta b) muutosta c) harjoituksen laiminlyönnistä kiireen nimissä. Ajattelin ehkäpä kuvata joogajuttuja ensi viikolla, jos Kuusamon hyttystilanne sallii ulkona joogailun. Hyttysjooga ei houkuttele.

Hyttysiä tai ei, ihanaa päästä mökille! On tää kevät ollut niin hullunmyllyä, ja vaikka tietysti odotan eniten Norjan reissua, viikon välietappi Kuusamon perukoilla on kyllä parasta mitä voi nyt elämä tarjota. Rakastan meidän mökkiä, rakastan Kuusamoa ja kaipaan hetken rauhaa. Tänä kesänä ei mitään varsinaista kesälomaa ole, mutta nyt pidän viikon vapaata ennen työharkkaa ja viipyilen Norjassa vähän pidempään, kuin harjoittelu kestää.

 

 

Mutta nyt kuvien henkilöön. Hän on Irmeli! Kävin eilen tapaamassa häntä, hoitohevoseni Fridan kaksi päivää vanhaa vauvaa. Meinasin haljeta liitoksistani. Uskotteko miten pehmeä ja rutistettava tuo otus on. Sain myös pussailla hänen täydellisen pehmoista turpaansa. Äitinsä on ollut rakas ystäväni jo monta vuotta, mutta harmillisen vähän olen vuoden aikana ehtinyt tallille. Jostain pitänee aina malttaa luopua, kun jotain uutta tulee elämään.  Harmittaahan se, kun aika on niin rajallista. Mutta onneksi sitä on meillä kaikilla vuorokaudessa ihan saman verran.

 

 

 

Aloin jo vähän harmitella, kun ensi viikolla pitää lähteä.. Aion kyllä ehtiä vielä uudelleen moikkaamaan tätä kaveria ennen sitä. Ja onneksi tyyppi on varsin pieni vielä syksylläkin, kun seuraavan kerran tapaamme. Mutta siis. Kattokaa nyt. Sievä kuin sika pienenä, vaikka onkin hevon lapsi.

 

 

Mulla on tänään toisiksi viimeinen joogatunti Pranalla, aivan hullua! Koitan olla ajattelematta sitä. Sen sijaan ajattelen mielelläni häntä. Illalla menen ystävän kanssa vähän mökkeilemään. Tässä lähtöä edeltävässä kaoottisessa vaiheessa on kyllä se hyvä puoli, että on tullut nähtyä ystäviä enemmän kuin yleensä. Vaikka harvan kanssa muutenkaan nähdään erityisen usein, niidenkään jotka asuvat samassa kaupungissa. Silti, kun lähtee kauas on siinä erilainen etäisyyden tuntu, ja tarve nähdä vielä ennen lähtöä. En valita yhtään. Ja nyt kun muutosta on selvitty jotakuinkin, pitäisi alkaa miettiä mitä tarvitsee mukaan kahden kuukauden reissulle.

Seuraavassa postauksessa ehkä jotain asiaakin, mikäli pääni täyttänyt hattara joskus väistyy ja aivotoimintani palautuu. Siihen saakka, ei muutakin ihanaa sunnuntaita.

xx Matilda

 

Miten päädyin joogaohjaajaksi?

Tein tänään eräopaskoulun näytön, joka oli metsämieli-retki Nuuksiossa. Ohjasin 1 h 45 min retken, johon sisältyi myös luento metsän hyvinvointivaikutuksista ja pieni joogaosuus. Retken jälkeen sain mukana olleelta työharjoittelijalta ihanan palautteen, josta etenkin yksi kohta jäi mieleeni. Hän sanoi että ”tuo jooga taitaa olla sulle todella mielekästä, tuli ihan sellainen olo että se on oikein sun juttu mitä tykkäät ohjata”. Ja niinhän se on, lämmitti tosi paljon mieltä! Ajattelinpa siis tässä postauksessa avata vähän polkuani joogaopettajuuden pariin. Blogissa on tähän mennessä ollut enemmän juttua eräopashommista, koska koulu on tällä hetkellä aika isossa osassa elämää. Jooga on kuitenkin se, joka mut elättää.

Olen aina liikkunut paljon, ja innostun helposti kokeilemaan uusia lajeja. Lainasin yläasteella ensimmäisen joogakirjan, ja siitä saakka jooga on ollut vaihtelevalla intensiteetillä osa elämääni. Liikkuvuuteni on kuitenkin aina ollut varsin, sanotaanko, rajallinen enkä olisi ikinä voinut kuvitellakaan ohjaavani jonakin päivänä työkseni joogaa. Käsitykseni joogaohjaajista oli luokkaa lähes yliluonnollisen notkea akrobaatti, joka elää pyhällä hengellä ja levitoi paikalle. Puhuu rauhallisen kirkkaalla äänellä, ja laulaa mantroja. Harrastin joogaa muiden liikuntalajien tukena, palauttavana harjoituksena ja venyttelyn sijaan. Kävi kuitenkin niin, että painonnostoharrastukseni joutui jatkuvasti tauolle toistuvien selkävaivojen takia, ja samalla joogalle tuli enemmän tilaa. Kävin hot joogatunneilla, ja joogasin youtuben videoiden tahtiin kotona. Selkä parani joogan avulla mukavasti, mutten enää uskaltanut palata painonnoston pariin. Joogailin kotona, hot joogastudio oli laittanut ovensa kiinni.

Kas kummaa, eräänä syksyisenä iltana Facebookia selaillessani huomasin Urban Pranan sivuilla päivityksen, josko joku vanhoista asiakkaista olisi kiinnostunut kouluttautumaan studion perustajan johdolla joogaohjaajaksi, ja ohjaamaan tunteja kun Prana avattaisiin uudelleen. Tunsin kuinka sykkeeni nousi, hengästytti ja tuli paniikki: voisinkohan se olla minä. Naputtelin samantien kommentin, jossa ilmaisin varovaisen kiinnostukseni. Kiinnostukseni ei ollut yhtään varovaista, mutta ajattelin kiinnostuneita olevan niin paljon, etten kuitenkaan tulisi valituksi koska en ole tarpeeksi ”hyvä joogaaja”. En ole tippaakaan notkea, en osaa seistä käsilläni ja syön liikaa karkkia. Annoin silti kommentin olla. Siitä lähti pyörät pyörimään, joulukuussa tapasimme studion perustaja Claren, sekä kahden muun tulevan ohjaajan kanssa uusissa tiloissamme Jyväskylässä. Tammikuussa alkoi koulutus, ja olin ehkä enemmän innoissani, kuin mistään aiemmin. Minusta tulisi oikea joogaohjaaja. Yliluonnollinen henkilö!

Noh, saatatte arvata, etten ole muuttunut tippaakaan yliluonnolliseksi tähänkään päivään mennessä. Mutta edelleen olen joogaohjaajuudesta yhtä innoissani, kuin silloin aluksi. Kouluttauduin Claren opastuksella Yinissä RYT200-ohjaajaksi, ja elokuussa jatkan koulutustani seuraavaa etappia, RYT300-tutkintoa kohti. Lisäksi olen käynyt lyhyempiä koulutuksia. Kun olimme käyneet koulutuksessa perusasiat läpi, aloitin ohjaukset harjoittelijana. Muistan edelleen ensimmäisen tuntini. Jännitti niin paljon, että luulin tosissani pyörtyväni. En pystynyt hengittämään, ajatuskin puhumisesta oli mahdoton. Niin se suu vain silti aukesi, ja tunnin jälkeen paljastin asiakkailleni sen olleen ensimmäinen ohjaukseni ikinä. Samoja asiakkaita käy tunneilla edelleen, olen suunnattoman kiitollinen heidän luottamuksestaan. Pitkä matka on tultu ensimmäisestä ohjauksesta tähän päivään. En olisi arvannut, kuinka ison elämänmuutoksen hyppäys joogaohjaajaksi tulee käynnistämään.

Aika pian ohjaamisen aloitettuani aloin varovaisesti tajuta, että tässä saatan olla hyvä. Tähän saakka olin hyvin vahvasti ammatillisesta näkökulmasta etsinyt itseäni, tietämättä tippaakaan mikä minusta voisi tulla isona. Ohjaamista rakastin heti. Tätä halusin tehdä isona. Luonnolisesti aloin panostaa todella paljon aikaa studioon, ja pikkuhiljaa olin ongelmissa. Halusin ohjata niin paljon kuin vain mahdollista. Kohta en ehtinyt mitään muuta tehdä, kuin töitä ja ohjata tunteja. Olin aivan loppu, vaikka sain tehdä rakastamaani työtä joogan parissa, eikä toisessakaan työssäni mitään vikaa ollut. Elämä ei silti voi olla pelkkää työtä. Pitäisi ehtiä esim. syödä ja nukkua. Olin todella uupunut. Tilanteesta oli pakko päästä pois, ja kesälomallani kypsyi ajatus hakea eräopaskouluun. Pääsin kouluun ja tein päätöksen jäädä vakityöstäni opintovapaalle. Saisin keskittyä ohjaamiseen ja opiskeluun täysipäiväisesti. Elämäni parhaita päätöksiä. Eräoppaana kiinnostukseni on luonnon hyvinvointivaikutuksissa, ja joogan sekä eräopastamisen yhdistämisessä.

Pian on edessä taas valtava muutos, sillä ohjaan tällä hetkellä viimeisiä tuntejani Pranalla tulevan muuttoni takia. Ainakaan pariin kuukauteen minulla ei tule olemaan vakituisia tunteja missään, mutta ehkäpä tilanne muuttuu syksyllä uudessa asuinpaikassani. Ohjaamisesta en aio missään nimessä luopua, ja erilaisia projekteja onkin joogan parissa suunnitteilla tulevaisuuteen. Ohjaan myös metsämieli-retkillä aina pienen joogaharjoituksen, ne sopivat niin hyvin yhteen.

Vieläkään en ole notkea, ja polkuni joogaohjaana on vasta varsin alussa. Olen silti oppinut uskomattoman paljon jo tähän mennessä, eniten itsestäni. Joogassa ei ole tippaakaan kyse notkeudesta, vaan kaikesta muusta. Jooga on minulle tapa pitää itsestäni huolta ja pysähtyä. Joogassa on minulle kyse rauhoittumisesta, hyväksymisestä, lempeydestä ja tarvittaessa myös itsensä haastamisesta. Kun malttaa keskittyä harjoitukseen, keho kyllä kertoo millaista liikettä kaipaa. Ohjaajana toivon voivani jakaa asiakkaille edes pienen palan sitä kokonaisvaltaista hyvää oloa ja onnistumista, jota olen itse joogasta ja sen ohjaamisesta löytänyt. Toivon että tuntini on asiakkaalle paikka, jossa voi hyväksyä itsensä täysin, ja lempeästi kysellä oman kehon ja mielen kuulumisia, tarjota itselleen parempaa oloa ja rentoutumista. Nautin suunnattomasti dynaamisten joogatuntien ohjaamisesta, mutta uskon että päätymiseni nimenomaan yin-joogan pariin on tarkoitettua. Olen ollut aina se tyyppi, joka treenaa paljon ja täysiä. ”Ei kipuu, ei hyötyy”, kävin aamuisin juoksemassa ja illalla painonnonnostotreeneissä. En pitänyt kuntosaliharjoittelua edes varsinaisesti harrastuksena, vaan osana jokaisen hyvinvoivan ihmisen elämää. Paljastus: en ole käynyt kahteen vuoteen kuntosalilla, eikä mitään radikaalia ole tapahtunut. Paitsi ettei selkä enää oireile. Käytän edelleen samoja vaatteita, liikun muilla tavoilla joka päivä reilusti terveyssuositusten yli. Kuntosalitreeni on hyvä liikuntamuoto, mutta ei mikään pakollinen osa elämää. Joogatunneista valitsin ne kaikkiein dynaamisimmat ”palauttaviksi” harjoituksiksi. Treenasin itselleni yilkunnon ja kärsin vieläkin aina kuormittavissa tilanteissa rytmihäiriöistä. Nimenomaan Yinin parista olen löytänyt itselleni täysin uuden tavan kohdella ja kuunnella kehoani. Luulempa, että yinin pariin pysähtyminen on ollut kohdallani ratkaiseva tekijä matkalla kohti unelmiani, ja ylipäätään elämässä uskaltamiseen.

Joogan ohjaaminen kuulostaa mahtavalta unelmatyöltä. Ja sitä se onkin. Se ei silti ole yksisarvisella asiakkaiden eteen ratsastamista ja muutaman netistä lainatun elämänviisauden jakamista. Löysin joogasta itselleni oman jutun heti varmastikin muutaman syyn takia. Ensinnäkin, olen tehnyt asiakaspalvelutyötä kymmenen vuotta. Joogan ohjaaminen on asiakaspalvelua. Joogan ohjaaminen ei ole joogaamista. En tee välttämättä joillakin tunneillani yhtäkään asanaa mukana, jotta voin keskittyä paremmin asiakkaisiini. Tässä ei ole mitään oikeaa tai väärää tapaa, mutta jos kuvittelee saavansa itse joogata viikkotuntiensa verran ja siitä vielä maksetaan, tulee pettymys. Toiseksi, on luonteeltani todella ulospäinsuuntautunut, puhelias ja iloinen, minulle on siis helppoa puhua yksikseni 90 minuuttia putkeen muiden kuunnellessa. Ala-asteen opettajani ehdotti tuleviksi ammateikseni mm. näyttelijää ja radiojuontajaa. Joogaopettajia on myös liikaa, joten töihin ei luultavasti tulla kotoa hakemaan. Oma aktiivisuus on kaiken a ja o, verkostoituminen on elinehto. Omaa osaamista ja palveluita voi joutua markkinoimaan todella paljon ja moneen paikkaan, ennenkuin tärppää. Asiakkaiden luottamuksen eteen joutuu tekemään niska limassa töitä. Itse maksoin alussa äidilleni joogatunteja, jotta sain tunneille osallistujia. Mainostin myös jokaista tuntiani kaikissa somekanavissani studion kanavien lisäksi. Kirjoittelin mainoksia myös toisen työpaikkani ilmoitustaululle ja järjestin heille sopimushinnat. Työpaikkoja ei pääsääntöisesti ole vaan opettajat toimivat freelancereinä, eli laskuttavat tuntinsa studiolta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi laskutuspalvelun kautta toimimista, tai toiminimen perustamista, joka taas mahdollisessa työttömyystilanteessa saattaa vaikuttaa työttömyyskorvauksiisi. Itse työskentelen osuuskunta Lilithissä työntekijänä, joten saan keskittyä täysillä ohjaamiseen. Minusta ei olisi ikinä kirjanpitohommiin. Omat vahvuudet on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa, mutta myös ne asiat joihin ei ole rahkeita. Suosittelen tutustumaan aiheeseen huolellisesti. Itselläni on kultaakin kalliimpi mentori, jolta olen saanut korkeakoulun verran oppia varsinaisen opettajakoulutuksen ulkopuoleltakin.

Olen loputtoman kiitollinen siitä Facebook-päivityksestä, jonka seurauksena koko elämässäni käynnistyi muutosten dominoefekti. Tie ei ole ollut tähän saakka helppo, eikä varmasti helpommaksi muutu. Mutta unelmien eteen on kyllä valmis antamaan itsestään uskomattoman paljon. Kiitos, kun luotatte minuun ja saan ohjata teille rakastamaani asiaa.

Kivaa loppuviikkoa, mä lähden just ajelemaan kohti Jyväskylää.

xx Matilda

Viikko elämästä, elämä viikossa

Aina välillä joku ihmettelee, miten ehdin tehdä niin paljon kaikkea. Tämä hämmästyttää mua usein suuresti, koska olen omasta mielestäni aika laiska tyyppi. Laiskuuden lisäksi olen kuitenkin mahdoton innostumaan asioista, ja todella optimistinen ajankäyttäjä. Kuvittelen siis, että ehdin hyvin tehdä mm. kaiken.

Viime viikko olikin hyvä esimerkki tästä kun “vähän kaikkee” kasaantuu samalle viikolle.  Ajattelin siis avata viikkoni kaikille teille, jotka mietitte miten mä voin olla joka paikassa lähes samaan aikaan.

Maanantaina kello soi 4:45, oltiin sovittu luokkakaverini Johannan kansa treffit Muuramen shellille kello kuudeksi, josta matka jatkuisi kohti Hyvinkäätä ja metsämieli-ohjaajakoulutusta. Sopivasti olin edellisenä iltana unohtanut puhelimen laturin töihin, joten aamulla piti koukata vielä studion kautta matkalla Muurameen. En yleensä ikinä herää vapaaehtoisesti aikaisin, mutta täytyy kyllä sanoa että aamu oli uskomattoman kaunis. Ihastelin luontoa jo koirien kanssa aamulenkillä, ja huokailu jatkui matkalla maisemien vaihtuessa toinen toistaan kauniimmiksi. Kyllä Suomi on ihana.

Kurssipäivä oli pitkä, mutta myös antoisa. Aamupäivä meni rehellisesti unta vastaan taistellessa, vaikka asia oli todella mielenkiintoista. Lounaalla oli pikatreffit ystävän kanssa, jonka yritykselle menisin loppuviikosta tekemään pari keikkaa. Käytiin käytännön asiat läpi, ja takaisin metsämielen pariin. Iltapäivän olimme onneksi ulkona ja teimme harjoituksia. Metsämieli-menetelmässä on niin paljon samaa kuin joogassa ja etenkin mindfulnessissa, että harjoitukset on tuntuneet alusta saakka tutuilta. Päästiin vähän itsekin kokeilemaan ohjaamista, ja lopuksi saatiin todistukset. Kello 17 startattiin kohti Jyväskylää. Kotimatka meni nopeasti johtuen hyvästä seurasta ja tasokkaista jutuista, mutta kotona olin silti vasta 20:30. Kevyt 15h rutistus siis. Illalla oli pakko vielä valmistautua tulevaan päivään, edessä olisi näyttö Leivonmäellä. Kävin lähimetsässä vetämässä muutaman kerran läpi suunnittelemani metsäjoogan, pulisten samalla ohjeita englanniksi. Onneksi koirat osasivat lenkkeillä sillä aikaa omatoimisesti, ei ollut kauheasti paukkuja enää jäljellä pitkälle ulkoilulle.

Tiistaina herätyskello pärähti soimaan seiskan pintaan, aamulla vielä vähän pakkailua ja panikointia ja auton nokka kohti Leivonmäen kansallispuistoa. Edessä koko päivän kestävä näyttö, teimme luokkakaverini Maijan kanssa yhteistyötä koska ryhmä oli niin iso. Asiakkaana meillä oli ulkomaalaisia ja suomalaisia opiskelijoita. Itse tein kansainvalisten asiakkaiden opastamisen, ja Maija teemallisten luontopalveluiden järjestämisen näytön. Ohjelmassa oli noin 5km patikointi, reitti nimeltään Harjun kierros, sekä ruuanlaitto ja metsäjooga. Pysähdyimme Lintuniemeen ruuanlaittopuuhiin, ja ohjasin asiakkaille lyhyen metsäjoogaharjoituksen. Ruuanlaitto oli järjestetty metsäpalovaroituksen takia niin, että asiakkaat valmistivat ruuan itse retkikeittimillä kolmen hengen ryhmissä, meidän opastaessa. Ruuasta ja joogasta tuli todella paljon mieltä lämmittävää palautetta asiakkailta. Maija oli suunnitellut mielettömän menun, ei mitään pussiruokia. Pääruokana oli tomaattikeittoa ja nokkosvoipatonkia, jälkiruokana marja-kaurapaistosta kinuskikastikkeella ja voikukkasiirapilla. Hittejä kaikki. Kahvit juotiin patikoinnin päätteeksi.

Päivä oli kaiken kaikkiaan todella opettavainen ja onnistunut, mutta myös raskas ja väsyttävä. Paras kiitos oli päivän lopuksi aidosti tyytyväiset asiakkaat, jotka olivat saaneet pienen maistiaisen Suomen luonnosta kauneimmassa kesäpuvussaan. Sain patikointiosuudesta myös osanäytön aiemmin Kebnekaisen reissulla suorittamani luonnossa liikkumisen opastamisen näytön täydennykseksi, siinä näytössä kun vaaditaan kahden eri luontoliikuntalajin opastus, ja Kebnellä vaan hiihdettiin. Eli kaksi kärpästä yhdellä iskulla, nyt on puolet näytöistä suoritettu. Loppusuora häämöttää.

Täytyy sanoa että kotiin päästyäni oli sen verran takki tyhjä, että taisi ilta vierähtää lähinnä jääkaapin ja sohvan välissä. Illalla nopea pakkaus ja aikataulujen varmistaminen keskiviikkoa varten, ja unta palloon.

 Keskiviikkona venytin heräämistä seitsemään saakka, ja sehän kostautui heti. Edessä aikainen lähtö Helsinkiin, jossa olisi vuorossa iltapäivällä ensimmäinen metsämieli-keikka Nukksiossa. Lähdin ihan hyvissä ajoin, mutta kymmenisen kilsaa ajeltuani aloin epäillä tulikohan rahapussia pakattua illalla mukaan. Noh, eipä tullut. Uudelleen kotoa lähtiessäni en ollut enää ihan niin hyvissä ajoin, mutta onneksi ei ollut ruuhkaa matkalla ja pääsin joutuisasti Helsinkiin. Siskoni oli muuttanut viikonloppuna omaan kotiin Lauttasaareen, joten tiputin pojat ja tavarat kyydistä siellä, ja suuntasin itse noutamaan ohjaajakollegaa sekä tarvittavaa varustusta iltapäivän keikkaa varten. Ajoin vain kerran harhaan, ja olimme tosi hyvissä ajoin Nuuksiossa. Edessä oli meidän molempien eka metsämieli-ohjaus, vähän jännitti mutta fiilis oli silti tosi hyvä. Keikka meni molempien osalta hienosti, ja sain lisää vahvistusta sille että olen oikealla tiellä vihdoinkin ammatillisesti.

Kun lopulta pääsin takaisin Amandan luokse, olo oli kaikkea muuta, kuin pirteä. Eniten tuntui väsyttävän loputon autolla ajo, vielä ihan vieraassa paikassa ja kaikkien tietöiden keskellä. No, väsymykseen on paras lääke uni ulkoilu, joten lähdimme tutustumaan Lauttasaaren lenkkimaastoihin. En pettynyt! Aloin jopa varovaisesti pitää Helsingistä, ja mietin että voisin ehkä syksyllä viettää pari kuukautta siellä, jos töitä riittää.  Noh, syksyyn on vielä aikaa ja suunnitelmat onneksi ihanasti auki. Vink vink.  Joka tapauksessa, Lauttasaari on kaunis. Parin tunnin ulkoilun jälkeen oli vielä tämän reissun odotetuin tapahtuma, Partioaitan klubi-ilta jossa idolini Pata Degerman kertoi sukellusretkikunnan reissusta Etelämantereelle. Pata on ihan huikean innostava puhuja, ja luulen että hän ehti puolessatoista tunnissa puhua sen, mitä normaali ihminen kolmessa. Kuvat olivat luonnollisesti toinen toistaan hienompia. Onneksi jaksettiin mennä. Nautiskeltiin iltaman jälkeen vielä terveelliset MC Veganit iltapalaksi, hoidin muutaman työjutun ja unta ei tarvinnutkaan paljoa kysellä.

Torstaina oli luksusaamu, eli ei herätyskelloa. Nukuinkin kymmeneen ja makoilin varmaan yhteentoista. Lähdettiin aamupäivälenkille ja kauppaan hakemaan lounastarpeita, vasta 14:30 oli lähtö Nuuksion suuntaan taas Petran kanssa tutustuttamaan asiakkaita metsämielen saloihin. Nyt oli jo paljon enemmän itsevarmuutta, koska keikalla oli sama rakenne kuin edellispäivänä. Kelikin oli aavistuksen viileämpi, joten kävely oli miellyttävämpää kuin täydessä helteessä. Työpäivän jälkeen palasin vielä muutamaksi hetkeksi Amandan luo, käytiin vähän ulkoilemassa ennen kotimatkaa. Sain onneksi kyytiläisen matkalle, niin ei tarvinnut yksinään väsyneenä ajella. Matka meni mukavasti Millan kanssa höpistessä, ja taisin olla kahdentoista maissa kotona. Kaaduin ihan suoraan sänkyyn, en jaksanut edes hampaita pestä, saatika mitään reppua purkaa. Kunnes muistin a) aamulla lintuntentti enkä ollut ehtinytharjoitella b) puolilta päivin tapaaminen meidän kv-opettajan kanssa Norja-juttuihin liittyen, empä ollut niitäkään katsonut. Eipä siinä, valot päälle ja opiskelemaan. Kello oli jotakin yhden paremmalla puolella, kun kaaduin uudelleen petiin. Herätykseen aikaa 4h 45min.

Perjantaina edessä kevaan vika koulupäivä. Harkitsin ihan tosissani jättäväni päivän väliin, väsytti niin jumalattoman paljon. No, lintutentti ja Norja-palaveri kuitenkin sai raahautumaan ylös sängystä. Aamulenkillä olikin sitten ihan kunnon ripaskatreenit, kun Lempillä oli maha sekaisin. Myöhästyin koulusta 20 min, enkä ollut ehtinyt edes ajatella aamupalaa. Lähdettiin heti saavuttuani lintutentin maasto-osuudelle. Siellä oltaisiin kymmenen lajin verran, osa ulkonäöltä ja osa äänen perusteella tunnistettavia. Koska en ollut kertaakaan kuunnellut niitä ääniä, jännästi en myöskään tunnistanut mitään. Mutta näköhavainnot meni nappiin, ja sain kuitenkin 5/10 maasto-osuudesta. Loput lajit sitten ruokailun jälkeen kuvista, eli helppoa kuin heinänteko verrattuna maastoon. Nyt on siis koko koulun pelottavin etappi suoritettu, kaikki muu tuntuu lasten leikiltä. No ei nyt ihan, mutta kyllä nuo linnut oli se isoin mörkö minun ja valmistumisen välissä. Käytiin tentin jälkeen vielä pikkuisen treenaamassa metsässä kasveja, koska kasvitentti on vuorossa ensimmäisenä syksyllä. Itse olen silloin vielä Norjassa, mutta teen tentin sitten yksinäni kun palaan. Kasvit on isoin ryhmä, mutta tunnistan niitä valmiiksi paljon paremmin kuin lintuja.

Ja niin se vaan olikin lukukausi ohi, toivoteltiin hyvää kesää ja nähdään syksyllä. Huh huh, aikamoinen vuosi! Nappasin vielä erävarastosta SUP-laudan lainaan, tarkoituksena vähän ottaa tuntumaa lautaan jos joskus pääsisi SUP-joogan parissa keksimään jotain kivaa. Koulupäivän jälkeen oli viikon eka joogatunti, vähiin käy ohjaukset Pranalla ennen kuin on aika liihottaa uusiin tuuliin. Hullua. Joogan jälkeen erehdyin Prismaan koska koirat tarvitsi matolääkkeet ja jääkaappi edes jotain täytettä valon lisäksi. Virhe. Pari muutakin oli Prismassa  varmaan valmistujaisruokia ostamassa, ja kivana pikku yllärinä korttimaksut ei toimineet. No meni sitten joku reilu tunti siihen kauppareissuun. Illalla sohva selässä Netflixiä ja tortilloita.

Lauantaina nukuin pitään, yli 11. Nopea metsäretki koirien kanssa, keräsin samalla ison kimpun kukkia. Suihkun kautta alkoon hakemaan skumppaa itselle ystävälle ylioppilaslahjaksi. Kotona askartelin kukkaseppeleen juhla-asun kaveriksi, ja mietiskelin siinä että olenko ollut vähän liikaa eräilemässä, kun pukeudun juhliin metsäksi. No rakastin tätä lookkia, joten ihan sama vaikka olisinkin. Juhlat olivat I HA NAT. Olen niin ylpeä ystävästä, joka on käynyt kolme vuotta kokopäiväisesti töissä ja iltalukiossa. Juhlissa oli myös maailman parasta vegaanista ruokaa, ja palju. Ihania vanhoja ystäviä, joita en ollut vuosiin nähnyt. Nautin sopivasti skumppaa, ja koko rahan edestä tarjoiluista, sekä kylpemisestä. Jaksoin valvoa yhteen saakka, kunnes nukahdin sohvalle. Onneksi oli kyyti kotiin, vielä nopea ulkoilu koirien kanssa ja pehkuihin.

Sunnuntai  löllöttelin poikien kanssa melkein koko päivän sängyssä, söin jäätelöä ja tortilloita. Iltapäivällä reipastuin sen verran että mentiin uimaan, onneksi koska nyt onkin jo kylmä ja tuulee. Illalla oli jooga, jonka jälkeen hyökkäsin kaverin luokse iltapalalle. Kirjoitin myös nälkävuotta pidemmän to do-listan tälle viikolle, koska muutto, ja sen jälkeen lähtö, lähestyy ja hommaa on aivan sairaasti. Tämä viikko siis kokonaan Jyväskylässä, eli täysin eri meininki verrattuna edelliseen. Joogatunnit tiistaita ja lauantaita luukunottamatta Urban Pranalla joka ilta, tuu vielä mun kanssa matolle kun on mahdollisuus <3

Semmosta! Kivaa maanantaita, mä jatkan asioiden hoitamista ja kahvin kittaamista. Ainiin, mun parhaista parhaimmalla rakkaalla pienellä pojalla on tänään viis vee synttärit. Juhlitaan perheen kesken nakkikakulla, loppuviikosta mennään synttäriretkelle, siitä lisää myöhemmin.

xx Matilda