Kuinkas sitten kävikään

*sponsored

 

Eräopaskoulun viimeinen viikko käynnissä! Aika uskomatonta. Tässä loppusuoralla pitäisi saada kaikki rästit tehtyä, joita kaltaisellani tunnollisella opiskelijalla on aivan liikaa  ei tietenkään ole nimeksikään, torstaihin mennessä. Tälläkin hetkellä pitäisi olla tekemässä Power Point- esitystä huomiselle, mutta tärkeimmät ensin. Perjantaina kuulemma opettajat lyövät viisaat päänsä yhteen, ja sitten alkaa todistuksia satelemaan. KÄÄK.

Tänään tahkosin kolme lajitenttiä läpi, ja torstaille jäi vielä se pelätyin, eli kasvitentti. Huomenna menemme koko luokan voimin vuokraamallemme mökille tekemään ruokaa, saunomaan, juomaan, ja tietysti ihan vaan nauttimaan vielä meidän porukasta viimeisen kerran.

 

 

No mutta. Sain Norjassa ystävältä viestin, joka johti hyvin pikaisen harkinnan jälkeen hakemuksen rustaamiseen ja lähettämiseen. Eiliselle sovittu haastattelu eskaloitui siihen, että huomasin vastaanottavani koulupaikan Markkinointiviestinnän ammattitutkinnosta, osaamisalana matkailumarkkinointi.  Ei, Leville lähtöä tai muitakaan reissusuunnitelmia ei ole peruttu, tutkinto on näyttötutkinto ja läsnäolopakkoa ei ole. En myöskään aio hakea mitään tukea ensi vuodelle, joten en tarvitse opintokorttiin täytettä. Suoritan tutkinnon näin ollen marraskuusta eteenpäin pääosin etänä.

Olo on vähän hölmistynyt. En ole mielestäni mikään opiskelija, ja olen varsin saamaton ja laiskuuteen taipuvainen. Silti en malta pitää näppejäni erossa näistä kouluista?

Eli, toivottakaa onnea. Opintojen rakenne ja aiheet vaikuttivat todella hyviltä, mielenkiintoisilta ja  itselleni maalailemaa tulevaisuuden näkymää ehdottomasti hyödyttäviltä. En missään nimessä ole niin kiinnostunut pelkästä opiskelusta, että lähtisin kouluun, josta en oikeasti uskoisi hyötyväni.

 

 

Onneksi sain postissa juuri uuden koulurepun. Vanhasta aukesi vetskari jo omia aikojaan sen ollessa yhtään täydempi, ja ulkomuoto alkaa muutenkin olla aika ryönäinen kaikin puolin. Uusi reppu on osoittautunut aikamoiseksi tilaihmeeksi. Olin vähän epäileväinen riittääkö 18 litraa tarpeisiini, mutta sinne mahtuukin ihan suosiolla iso läppärini, järjestelmäkamera, joogavaatteet, eväät ja kaksi muistikirjaa sekä pursuileva kalenteri.

Olen muuten muistikirjojen kanssa umpikujassa. Vanha on täynnä, mutta siellä on liikaa tärkeitä asioita jotta voisin sen hylätä. Uuteen en ole niitä vielä saanut siirrettyä, osittain laiskuuttani ja osittain, koska en ole osannut päättää mitä kaikkea tarvitsen vielä. Ja uutta tietenkin pitää kantaa mukana, koska se täyttyy koko ajan.

Tällä viikolla palasin myös Urban Pranalle joogatuntien pariin, ja pakko hehkuttaa että parin kuukauden tauon jälkeen opettaminen tuntuu ihan mahtavalta! On ollut myös ihanaa jo parin päivän aikana nähdä tuttuja kasvoja. ♥ Ehkä tämä syksy nyt tässä menee omalla painollaan kuitenkin, vaikka paluu vähän ahdistavalta aluksi tuntuikin.

 

 

*Reppu on saatu  ruotsalaiselta Gaston Lugalta, ja koodilla “Lindström15” saa koko verkkokaupan valikoimasta -15% alennusta. Kannattaa käydä katsastamassa, löytyisikö jotain mielestä ja hyödyntää ale.

Ihanaa tiistaita,

xx Matilda

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *